Varsinainen edaattori Samuli Valkama 

Olemme jälleen taistelun kynnyksellä. Edustajiston rivit ovat vankat, taistelumotivaatio korkea, mutta vaikuttaa siltä, että useissa armeijakunnissa on vaikeuksia saada joukkojaan mobilisoitua taistelukentälle LS2:een. Näin samanlaisen kehityskulun jo edellisessä edustajistossa, jossa taisteleviin osastoihin tehtiin monenlaisia muutoksia monta kertaa edustajiston kauden aikana. Harmillista siinä on se, että vaikeita poliittisia konflikteja ei välttämättä saa ratkaistua, jos joukoilla on vaikeuksia sitoutua taisteluihin. 

Kuitenkin seuraavaksi asiaan. Edustajiston oli määrä aloittaa liikekannallepano kello 15:00, mutta rauhansopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukaan vähintään 11 armeijakuntien edustajaa on oltava läsnä kentällä ennen kuin väännöt voidaan aloittaa. Jäimme odottamaan, sillä meitä oli paikalla vain 10 edustajaa. Emme siis olleet vielä päätösvaltaisia. 

LYY:n liittouman komentaja Puheenjohtaja Tuppi johdatti hallituksensa esittelemään kuulumisiaan edustajistolle. Tämä tehtiin siis ennen varsinaista päätösvaltaisuutta, sillä esittelyt eivät vaadi päätöksiä ja edustajiston aika on kallista, kranaatit ja voileivät maksavat. LYY:n liittouma on kertomusten mukaan vahva, vaikka globaali pandemia on vaatinut resursseja ja hallituksen joukkoja on jouduttu sijoittamaan pysyvästi aina Tampereelle asti. LYY:ssä kaikki kuitenkin kohtuullisen hyvin. 

Noin puoli tuntia myöhemmin saimme tarpeeksi edustajia paikalle ja viimeinkin taistelut olivat alkamassa. Ennen varsinaisten taisteluiden alkua jouduin kuitenkin tekemään henkilökohtaisen uhrauksen. Edustajiston on kokouksessaan valittava kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja TAO:n listan joukkoja kutsuttiin. Otin luodin vastaan ja tehtävä jäi kannettavakseni vaikka tiesin, että minun olisi ollut tarpeellista poistua kokouksesta viimeistään kello 18:00. Tein mitä täytyi, jotta TAO:n armeijakunnan kenraali varsinainen edustaja Kalving sekä LYY:n liittouman komentaja Tuppi saisivat mahdollisuuden irtautua taistelusta myöhemmin (siis mennä sitseille ajoissa). Minusta laulettaisiin myöhemmin lauluja, mutta se ei lämmittäisi minua nyt. 

Armeijakunnat ja osapuolet ryhmittyivät. Liittoumaa oli kuultu ja kaikki valmista. Taistelut alkoivat… 

Eikun eivät alkaneetkaan. Ensin kuulimme Lapin Lyyli OY:n lähettilästä Liisa Ansalaa, joka kertoi yhtiön kuulumisista. Lapin Lyyli on LYY:n omistama yhtiö, jonka alaisuudessa toimii muun muassa Kahvila Loviisa. Lyyli on ottanut taloudellisesti nekkuunsa pandemian vuoksi, mutta kamppailevat kehittääkseen toimintaansa. Mahdollisesti yhtiö hakee kasvua myöhemmin. Myös LYY:n liittouman toimisto kertoi kuulumisensa. LYY:n liittoumassa on vahva TAO:n edustus, sillä aikaisempien edustajien (kuten puheenjohtajan) lisäksi olemme saaneet JVA:n paikalle Netta Riponiemen. Panda valvoo kaikkialla. Myös EVA Eteläaho on palannut taistelukentille oltuaan vuoden verran opintovapaalla. 

Tärkeitä asioita käsiteltiin, mutta menen nyt suoraan tässä rintamapäiväkirjassa siihen kovimpaan ratkaisutaisteluun. Kutsun tätä tapahtumaa “Torisitsien asemasodaksi”, sillä taistelua käytiin vahvasti poteroista käsin ja tarkasti koordinoitua tykistötulta hyödyntäen. Torisitsien asemasota alkoi siitä, kun Artiklan joukkojen tavoitteet olivat päätyneet ristiriitaan LYY:n liittouman kannan kanssa. Artiklan osastot ryhmittyivät nopeasti ja julistivat sodan liittoumaa vastaan tukenaan osastoja eri puolilta edustajistoa. He siis kasasivat listan, jossa edustajisto usean edustajana voimin olisi käyttävä otto-oikeutta. Kyseinen oikeus mahdollistaa sen, että edustajisto saa tehdä uuden päätöksen valitusta LYY:n hallituksen päätöksestä. Käytännössä siis, jos edustajisto ei ole tyytyväinen johonkin päätökseen, voidaan se kokouksessa muuttaa. 

Taistelu oli kiivasta LS2:n kaikilla laidoilla. Edustajiston olisi tehtävä päätös siitä pidetäänkö Torisitsit vai peruttaisiinko ne. Etätyöskentelytykistön komentaja-amiraali vars. ed. Keränen YTK:n Superlistalta oli armottoman tarkka käyttäessään “uusinormaali”-heitteistöään ja erityisesti Artiklan taistelevien osastojen paikan päältä koordinoidut iskut nuijivat Torisitsejä kammottavalla tulivoimalla. LYY:n liittouman komentaja PJ Tuppi puolusti asemiaan kunniakkaasti, mutta vastapuoli oli taistelukentällä liian ylivoimainen. Torisitseissä oli kyse siitä kestääkö LYY potentiaalista pandemian leviämisen uhkaa ja onko tapahtuman järjestämistä suunniteltu loppuun asti. Puheenjohtajan asemat olivat murtumassa. 

Liittouman ollessa voimakkaan tulen alla oli TAO:n osastojen pyrittävä hakemaan ratkaisua. Aluksi suunnitelmana oli tehdä vasen koukku vihollisen selustaan, mutta rintaman vasemmalla puolella Vasen -legioonan kokenut kapteeni vars. ed. Ramberg aiheutti lähestyville osastoille massiivisia tappioita. Olimme yllättyneitä siitä, että aikaisemmin TAO:n luotettava liittolainen oli nyt vastapuolella. Legioona on kuitenkin tunnettu vahvasta aatteestaan, emmekä voineet sille mitään, ettemme olleet saman aatteen puolella. Lopulta TAO:n armeijakunnan komentaja-marsalkka vars. ed. Kalving antoi minulle salaisen käskyn: “sissitaktiikoita käyttäen siirry suoraa vihollisen syvyyteen ja anna kordinaatit “luotamme hallitukseen”-tykistökeskitystä varten. “ 

Onnistuin tehtävässäni kohtuullisen hyvin, vaikka tulenjohtaminen ei olekaan vahvinta osaamistani. Keskitys upposi kuitenkin maaliinsa ja tappioita onnistuttiin aiheuttamaan. Harmillisesi komentaja-amiraali vars. ed. Keränen joukkoineen toipui kuitenkin nopeasti ja sai vastaiskullaan lyötyä TAO:n etenevät joukot. Emme kyenneet jatkamaan. 

Lopulta vastakkain asettuivat Artiklan vars. ed. Valon esitys, jossa Torisitsien kohtalona olisi peruminen sekä oma esitykseni, jossa päätäntävalta siirrettäisiin takaisin LYY:n liittoumalle. Oli ratkaisevien peliliikkeiden aika! Yllättäen koko taivaankansi muuttui kuitenkin sokaisevan valkoiseksi ja taistelun äänet peittyivät huumaavaan ryminään. Keskeytin taisteluni, käännyin ympäri ja näin kuinka asemiemme takana, juuri siellä missä Torisitsit olivat, kohosi suuri sienen muotoinen pilvi. Tajusin, ettei mitään ollut enää tehtävissä ja silloin kaikki pimeni. 

 

POST SCRIPTUM

Olen viimein palannut TAO:n armeijakunnan sotilassairaalasta (Pub Punapippuri). En muista ratkaisutaisteluiden loppua tai niiden jälkeisiä tapahtumia kovin hyvin. Vastustajan oli onnistunut käyttää aivan liian voimakasta asetta ja siten saaneet tuhottua Torisitsit puolustuksistamme välittämättä äänin 12-8 vars. ed. Valon esityksen hyväksi. Taistelimme urheasti, mutta emme kyenneet vastustajillemme mitään. Heidän strategiansa oli aivan liian tehokas ja aseensa meitä väkevämpiä. 

Ehdin kuitenkin sairaalassa (Pub Punapippurissa) maatessani ajatella asiaa ja totesin, että ehkä lopputulos ei olekaan pelkästään paha. Ratkaisevien taisteluiden seurauksena sota on jälleen päättynyt ja kaikki armeijakunnat seisovat yhdessä LYY:n liittouman lipun alla. Vaikka Torisitsit ovatkin tuhoutuneet se ei tarkoita sitä etteikö vielä tulisi jälleenrakentamisen aika ja jonakin päivänä tuhkasta nousee uusi Torisitsit uljaampana ja uskottavampana, kuin koskaan. Se päivä ei tietenkään ole vielä tänään, mutta minä uskon vanhan normaalin vielä koittavan. Ehkä se ei ole enää se sama normaali, johon ennen uskoimme, mutta uudenlainen ja parempi vanha normaali, jossa Torisitsit voi loistaa kirkaimpana tähtenä muiden suurtapahtumien joukossa. 

Nyt rauha on kuitenkin tärkeämpää kuin sota. Meidän täytyy yhdessä selättää pandemia. Sain myös juuri kuulla, että vars. ed. ja Vasen -legioonan arvostettu kapteen Ramberg kaatui Torisitsien asemasodassa (hän siis jätti eropyynnön edustajistolle). Olen surullinen entisen liittolaisemme lähdöstä, mutta odottakoot häntä ylhäisemmät tehtävät nyt. Hyvää matkaa ja nähdään toisella puolella! 

 

Allekirjoittanut, 

Edustaja Valkama