Varsinainen edaattori Samuli Valkama
Taistelut alkoivat puolen päivän jälkeen yliopistolla. Lobbaus oli hurjaa vasemmalta sekä oikealta, mutta TAO:n edustajistoryhmä oli valmistautunut tähän. Ainejärjestöjen välisissä taisteluissa ansioitunut partio Edustajat Kalving, Tuppi ja Valkama (allekirjoittanut) olivat tietoisia yliopistopolitiikkasodan kauhuista ja partion ryhmäksi täydentänyt Edustaja Reinikka oli onnistuttu kouluttamaan tilannetta varten erinomaisesti. Ed. Reinikan kuultiin lobbaussodan keskellä kyllä sanoneen, että kamppailujen kiivaus ja näennäisesti rauhallisen yliopiston pinnan alla käytyjen taistelujen yleisyys olivat kuitenkin yllättäneet hänet. Kaikesta huolimatta ensimmäinen tulikosketus oli onnistunut.

Ratkaisutaistelujen aikaan TAO:n ryhmä oli asettunut asemiin LS2-salin keskiosaan, siis loistaviin taisteluasemiin. Ryhmä ei olisi liian profiloitunut vasemmalle eikä oikealle ja olisi hyvässä tilanteessa, kun puheenvuoroja jaetaan. Tiedettävästi TAO:n vahvin tuki tulee kuitenkin vasemmalta, joten tämä otettiin huomioon aseman valinnassa.

Ensimmäinen kahdesta massiivisesta tulikosketuksesta käytiin EPJ-akselilla. Edustajiston puheenjohtajan hallitsevasta asemasta asettuivat vastakkain kaksi ansioitunutta armeijakunnan everstiä. Ed. Keränen vihertävistä ja Eemil Nuuttila Artiklan joukoista. Vaikka pitkäaikaiset levottomuudet TAO:n ja Artiklan välillä ovat toisinaan kärjistyneet konflikteiksi asti, niin yleisesti välit ovat olleet viime aikoina asialliset ja merkittäviäkin diplomatioasuhteita on onnistuttu solmimaan. Kuluneen vuoden Lapin Sota II on toki edelleen mielessä ja monet kärsivät yhä PTSD-oireista. 

TAO:n iskuryhmä tunnusti Artiklan nykyiseksi liittolaisekseen, mutta päätyi kuitenkin ratkaisutaistelussa vihreälle puolelle. Ed. Keränen on kuluneiden vuosien aikana ansioitunut myös TAO:n joukoissa ja kuuluu nykyään TAO:n armeijakunnan upseereihin ja täten hänen voittonsa tässä taistelussa olisi myös TAO:n voitto. 

Niin taistelut puhkesivat ja raivokkaan äänestämisen jälkeen Ed. Keränen voitti äänin 11-9. TAO:n joukkojen panoksella ja rintamalinjan yhteneväisyydellä oli siis taistelussa selkeä vaikutus. Toisin olisi voinut käydä, jos TAO:n liikekannallepano ei olisi ollut näin onnistunut ja edustajistossa olisikin ollut vähemmän, kuin neljä edustajaa. Ilo taistelun voitosta oli läpileikkaavaa, mutta uusi suurempi kamppailu oli jo edessä. Toinen ratkaisutaistelu lähestyi.

Tässä vaiheessa taistelut muuttuivat hetkellisesti asemasodaksi, kun LYY:n toimintasuunnitelmasta käytii pitkää viivytystaistelua. Rintamalinjoja muutettiin muutamaan otteeseen ja TAO:nkaan joukot eivät kyenneet täydellisen yhteneväiseen taisteluun toimintasuunnitelman käsittelyn aikana. Talousarvioon siirryttäessä taistelu muuttui kuitenkin kiivaammaksi. Voidaan puhua jopa lähitaistelusta juoksuhaudoissa, kun edustajisto keskusteli järjestö- ja viestintäasiantuntian työajasta ja hallituksen kokoonpanosta. Lopulta päädyttiin äänestämään siitä pidetäänkö JVA:n työaika 70 prosentissa kulujen karsimiseksi vai nostetaanko se 100 prosenttiin tehokkuuden lisäämiseksi. Artiklan taistelevat osastot asettuivat 70% taakse ja käyttivät tehokkaimpana aseenaan sitä, että työajan nosto merkitsee LYY:lle n. 3000€ lisäkuluja. TAO:n joukot liittyivät kuitenkin vasemmalta tulleeseen koukkaukseen ja korostimme viestintää sekä hyvinvointia. 

Ed. EPJ Keränen yhdessä Ed. Rambergin kanssa pyrkivät nopeaan ratkaisuun taistelun keskellä ja eri listojen ryhmänjohtaja keskustelivat tilanteesta tauon aikana. Tulitauko ei kuitenkaan kestänyt kauaa eikä sopimuksia saatu syntymään, sillä eri joukot olivat nyt syvällä poteroissaan. Viimein taiston ratkaisi kuitenkin äänestys, jossa Artiklan urhoollisesti taistelleet joukot jäivät lopulta alakynteen. Näin järjestö- ja viestintäasiantuntijan työaika nostettiin 100 prosenttiin. 

Sitten todelliset ratkaisutaistelut puhkesivat. Oli aika valita LYY:n uusi hallitus. TAO:lla oli pitkään ollut tiedossaan, että tämä taistelu olisi meidän joukkojemme kannalta erityisen merkityksellinen. Vaikka saapuva taistelu oli tiedossa, mutta taistelun kiivaus yllätti varmasti kokeneimmatkin sotasankarit. Niin TAO:n armeijakunnan kenraali Esa-Pekka johdatti joukkonsa taisteluun, jonka panoksena oli koko LYY:n komentaja siis hallituksen puheenjohtajan paikka. Ensimmäistä kertaa vuosikausiin TAO oli päättyny havitella komentajan paikkaa. Pehmittävät tykistökeskitykset oli jo ammuttu ja tiesimme pystyvämme luottamaan vasemmalta ja viheriöltä saatavaan tulitukeen. 

Ratkaiseva taistelu alkoi komentajien puheella joukoilleen. Jälleen kerran kuin kohtalon oikusta vastakkain asettuivat mainittu TAO:n kenraali siis ainejärjestön puheenjohtaja Ed. Tuppi sekä Artiklan joukoista ansioitunut upseeri Ed. Sofia Kauriinoja. Jälleen kerran olimme Artiklan kanssa vastakkain. Molemmat armeijakunnan komentajat osoittivat voimansa ja valmistautuivat taistoon. Kysymyspatteristot nuijivat ehdokkaita kymmenien minuuttien ajan ja TAO:n joukkojen itsevarmuus kasvoi keskityksen aikana. Puheenjohtajan, myös Suurpandana tunnetun Ed. Tuppin tulenjohtotaito vaikutti olevan ilmiömäinen. TAO:n taistelevien osastojen edustaja varmasti kuvittelivat, ettei yksikään kranaatti tai ainutkaan sirpale pystyisi kenraaliinsa osumaan. Itse ainakin kuvittelin.

Sitten Artiklan joukoista nousi Artiklan komentava kenraali siis ainejärjestön puheenjohtaja Ed. Haapalainen, joka täsmällisesti ampui viritetyn kranaatin Ed. kenraali Tuppin jalkoihin. TAO:n kenraalilta kysyttiin, miten hän jaksaisi pitkän LYY puheenjohtajuusvuoden heti uuvuttavan TAO puheenjohtajuusvuoden jälkeen. Jaksamiskysymyksen voima heitti kenraalin hetkellisesti ilmaan, mutta hän laskeutuikin vahingoittumattomana jaloilleen. Ed. kenraali Tuppi oli selkeästi valmistautunut tähän ja osasi sanoa valmistelleensa tulevaa vuotta jaksamisensa näkökulmasta.

Keskitys oli pitkä ja äänestys sitäkin kiivaampi, kunnes taistelukentälle laskeutui lopulta hiljaisuus. Äänet olivat laskettu ja vain sakea savu peitti taistelukenttää. Kunnes lopulta hiljaisuuden ja savun keskeltä nousi hahmo.

Esa-Pekka Tuppi, haavoittumattomana. 

TAO oli voittanut ratkaisevan taistelun LYY:n puheenjohtajuudesta. Ensimmäistä kertaa koskaan oli taideaineiden opiskelija noussut ylioppilaskunnan komentajan paikalle. Viva la Suurpanda!

Taistelua seuranneissa rauhanneuvotteluissa hallitus koottiin ja diplomatiasuhteet uudelleenrakennettiin. Koko LYY:n komentajiston kokoonpano oli lopulta:
Edustaja Esa-Pekka Tuppi (TAO)
Veera Saarikivi (TAO)
Ella Oittila (YTK)
Niko Haataja (KTK)
Miiko Ketonen (OTK)
Sofia Kauriinoja (OTK)
Kaikki tiedekunnat ovat siis hallituksessa hyvin edustettuna ja taisteluista toipuneet TAO:n joukot uskovat vahvasti rauhan pysyvyyteen. TAO taisteli menestyksekkäästi ja on tyytyväinen tuloksiin.

Uskon, että tästä alkaa rauhan ja rikkauden aika. 
Niin TAO:lle, kuin koko tiedekunnalle.

Allekirjoittanut,
Edustaja Valkama